Vuosilomien yhteydessä työnantajan täytyy muistaa seuraavia asioita.
Loman kertyminen
Vuosilomia kertyy työntekijälle lomanmääräytymisvuodelta eli 1.4.-31.3. väliseltä ajanjaksolta. Lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa eli vuodessa yhteensä 30 päivää. Mikäli työsuhde on kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, kertyy tällöin lomaa 2 päivää kuukaudessa ja 24 päivää vuodessa.
Yhteen täyteen lomaviikkoon kuluu yhteensä 6 lomapäivää. Eli ns. lauantai lasketaan tähän mukaan. Mikäli lomia pitää osissa, kuluu lauantai aina kun viides lomapäivä tulee pidetyksi.
Loman pitäminen
Kesäloma on normaalitilanteessa pidettävä lomakauden 2.5.-30.9. välisenä aikana. Työnantaja päättää loman ajankohdasta ja yleisesti kesäloma pitää antaa yhdenjaksoisena. Mikäli töiden käynnissä pitäminen vaatii, voidaan kesälomaa jakaa osiin. Kuitenkin niin, että yhdenjaksoista aikaa pitää olla vähintään 12 lomapäivää.
Yleensä kuitenkin työntekijä esittää toiveensa loman pitoajankohdasta ja ne vahvistetaan sitten yhdessä työnantajan kanssa. Työntekijöitä on myös kohdeltava tasapuolisesti lomatoiveiden osalta.
Vain arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. Lain mukaan arkipäiviä ovat viikonpäivät maanantaista lauantaihin. Sunnuntait ja esimerkiksi erilaiset arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä.
Loman pitäminen
Kesäloma on normaalitilanteessa pidettävä lomakauden 2.5.-30.9. välisenä aikana. Työnantaja päättää loman ajankohdasta ja yleisesti kesäloma pitää antaa yhdenjaksoisena. Mikäli töiden käynnissä pitäminen vaatii, voidaan kesälomaa jakaa osiin. Kuitenkin niin, että yhdenjaksoista aikaa pitää olla vähintään 12 lomapäivää.
Yleensä kuitenkin työntekijä esittää toiveensa loman pitoajankohdasta ja ne vahvistetaan sitten yhdessä työnantajan kanssa. Työntekijöitä on myös kohdeltava tasapuolisesti lomatoiveiden osalta.
Vain arkipäivät kuluttavat vuosilomaa. Lain mukaan arkipäiviä ovat viikonpäivät maanantaista lauantaihin. Sunnuntait ja esimerkiksi erilaiset arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä.
Loman siirtäminen ja säästäminen
Vuosilomaa voidaan siirtää esimerkiksi työntekijän sairauden tai tapaturman vuoksi. Mikäli työntekijä on vuosiloman alkaessa työkyvytön, hänellä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Tällöin työntekijän on esitettävä viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä toimitettava lääkärintodistus työnantajalle.
Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, voidaan lomaa siirtää omavastuupäivien jälkeen. Omavastuupäivät tarkoittavat sitä, että kuusi ensimmäistä työkyvyttömyyspäivää kuluttavat työntekijän lomaa. Omavastuupäivien jälkeen loman siirtäminen on mahdollista.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että osa lomista siirretään pidettäväksi myöhemmillä lomakausilla. Kuitenkin kesälomasta on pidettävä 18 päivää lomakaudella ja loput voidaan tarvittaessa siirtää.
Lomarahat
Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimukseen tai esimerkiksi työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai sopimukseen.
Yleensä lomaraha on 50% vuosilomapalkasta ja maksetaan vuosilomapalkan päälle. Usein lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä, joissain tapauksissa pidetyn loman jälkeen. Lähtökohtaisesti lomarahaan on oikeutettu, kun työntekijä palaa sovitusti töihin loman jälkeen. Eli esimerkiksi työntekijän irtisanoutumisen yhteydessä lomaraha voi jäädä saamatta.
